Do you love me, do you love me
Do you love me, I mean like do you
Really love me?

 
 
En nyt taas tiiä rakastaako se mua todella, vaikka niin väittää. Se luulee tuntevansa mutta ei, ei se tunne. Me ollaan tunnettu vuos, sitä ennen on ehtiny tapahtua vaikka mitä.
Se ei halua uskoa, et mulla on ollu vakava masennus, anoreksia yms... Ei enää, mutta silti ne varjostaa mun elämää. Ja se kehtaa sanoa ettei se usko. Silloin sitä vaan aattelee et onko toi se ihminen jota mä haluan rakastaa? Tää on tapahtunu jo tosi usein, et mä ajattelen tota samaa. 
Oon mä sen meinannu jättääki pari kertaa, mut sit se saa aina yli puhuttua mut.
Sit se alkaa taas. Se leveilee kuinka se sais kenet haluaa, paljon kauniimman, seksikkäämmän ja viisaamman tyttöystävän ku mä. Se syö mua ihan pirusti.
Tää koko kuvio syö mua, sit se sanoo kuitenkin rakastavansa mua.
Seuraavaks se saattaakin olla taas niin, et se on sitä mieltä ettei me olla enää kesän jälkeen yhessä. Se masentaa mua. Ja sitte, ku mä sanon sille et sen sanomiset masentaa se vaan tuumaa et mä en saa angstata.
Välillä sitä vaan miettii  mitä hyötyä on koko elämässä, kun yks mies voi pilata kaiken...
 
The one love
is strikin me down on my knees.
Over and over again...